Saatuani tiedon raskaudestani, en ensimmäisten kuukausien aikana lukenut mitään (paitsi internetiä). Olin kai niin shokissa etten uskaltanut. Nyt olen lukenut valikoiden. Rintaruokinta on ollut erityisen kiinnostuksen kohteena. Tietopaketteja lukiessani rintaruokinta tuntuu olevan aikamoista tiedettä. Ei ole ollenkaan takuuvarmaa että ruokinta onnistuu - ihmeellistä.
Synnytyksen vaiheita lukiessani itkeä tihruutin niin ettei loppua meinannut tulla. Hormonit, hormonit!
Ja nyt kaikki blondikommentit/-ajatukset menevät sujuvasti gategoriaan "pregnant brain". Esimerkkinä perjantain ajatuskatkos: Menin leipomoon ostamaan leipää. Ostin kaksi leipää. Sillä välin kun leipuri viipaloi leipää ehdin ajattelemaan... Mietiskelin, että hitsi, mitäköhän sitä söisi välipalaksi, kun leipä on loppu... Poistuin leipomosta kaksi leipää kainalossa ja autolle saavuttuani aloin nauraa itselleni tajutessani ERITTÄIN hitaan aivotoimintani.
Näissä tunnelmissa, oikein mukavaa viikonloppua!
P.S. Muutama postaus on mielssessä liittyen raskaudenseurantaan. Täällä kun ei ole samanlaista tehokasta neuvolasysteemiä kuin Suomessa.
Oi, onnea odotukseen <3
VastaaPoista-päivi-
oi miten ihanaa, onnea odotukseen!
VastaaPoistaMinä meillä totuttelen lapsien siipien kokeiluun, nuorimmainen täytti juuri 18... ristiriitaisia tunteita, haikeaa.
Toisaalta kiva, itse täytin juuri neljäkymmentä ja vanhin lapsista kaksikymmentä.... nyt alkaa mielessä pyörimään uudelleen ammatinvalinnat, lienekkö niin paljon niitä täällä pohdittu että omakin ajatus on kypsynyt ;)
Paljon hyviä hetkiä toivon odotukseesi <3
Kiitos Päivi ja Marie!
VastaaPoistaMarie, olet onnekas, kun olet kasvattanut lapsesi itsenäisiksi ja nyt voit keskittyä omiin asioihisi! Kuulostaa siltä, että meillä molemmilla edessä uusi elämanvaihe ;)